Ikä: 33
Kotipaikka: Tampere
Seura: HelRC
Luokka: Superstock 600
Numero: 44, kausi 2012
Lyhyt oppimäärä Road Racing menestyksestäni:
2011 Superbike B sijoitus 5.
Hyvin menneen jokkiskauden jälkeen tuntui parhaalta vaihtoehdolta jatkaa Superbike B luokassa. Oma vauhti kehittyi mukavasti ja hieman yllättäen keikuin koko kauden B:n kärjen tuntumassa. Kaksi kertaa pääsin podiumillekin (2 ja 3 sijat) ja muuten koko kauden olin maalissa aina 7 parhaan joukossa.
MINUN AIKA-AJO JA KISA SIJOITUKSET 2011:
| Botnia | Alastaro 1. | Alastaro 2. | Kemora | Alastaro 3. | Räyskälä | Motopark | |
| Aika-ajo | 3 | 4 | 2 | 3 | 2 | 8 | 11 |
| Kisa | 7 | 2 | - | 5 | 6 | 3 | 6 |
2010 YCC sijoitus 2.
Ajoin ensimmäisen täyden kauden Yamaha Center Cuppia, joka tunnetaan paremmin jokamiesluokkana. Cup piti sisällään 6 kilpailua ja 5 kertaa olin palkintopallilla huonoimman sijoituksen ollessa 4. Yhteistuloksissa tulin kärjenosalta tiukassa sarjassa toiseksi häviten voittajalle 2 pistettä. Linkistä löytyy tämän kauden tulokset ja tietoa sarjasta --> www.mp-tuki.fi
MINUN AIKA-AJO JA KISA SIJOITUKSET 2010:
| Kemora 1. | Botnia | Alastaro 1. | Alastaro 2. | Kemora 2. | Alastaro 3. | |
| Aika-ajo | 8 | 7 | 4 | 3 | 2 | 2 |
| Kisa | 4 | 3 | 2 | 3 | 3 | 1 |
Pitkä oppimäärä Road Racing taustastani ja menneistä kisoista:
2007 Ostin ensimmäisen kyykkypyöräni, Triumph Daytona 675. Kaksi päivää oston jälkeen lähdin elämäni ensimmäiselle ratapäivällä Ahvenistolle. Tarkoitus oli lähinnä testailla uutta pyörää ja sen ominaisuuksia. Hitaassa ryhmästä aloitin. Kouluttajien opastamana käytiin ensin perusteita läpi sekä rataan tutustumista. Vauhti alkoi kasvaa kierros kierrokselta ja loppupäivästä ajelin jo nopeassa ryhmässä. RR kipinä oli syttynyt!
2008 Talven aikana hankin Pirellin Supercorsat pyörään alle sekä kaatumatapit ja moottorinsuojat. Tarkoitus oli ajella useilla ratapäivillä kesän mittaan. Pääsin 5-6 kertaa ajamaan radalle ja vauhti tuntui riittävän aina nopean ryhmän nopeimpien mukana. Foorumeita lukiessa törmäsin RR-jokkisluokkaan. Kun vertasin jokkiskisojen kierrosaikoja omiini, huomasin että voisin ajaa vähintään B-lähtöjen voitoista. Loppukesästä ajatukset suuntautuivat kilvettömän hankkimiseen sekä oman rata-ajon eteenpäin kehittämiseen. Ajatuksissa oli myös muutaman jokkiskisan ajaminen seuraavalla kaudella.
2009 Talvella kisapyörän hankinta oli edessä. Halusin ehdottomasti hankkia pyörän, jolla oli ajettu kilpaa Suomessa, että perussäädöt olisi kohdillaan. Päädyin Suzuki GSX-R 600 -06 kisapyörään, jolla oli ajettu SM-sarjaa. MP-Tuen ratakausikortin hankinta takasi sen, että radoille tulee myös mentyä ajamaan. Keväällä ajajatutkinnon suorittaminen ja koko kauden kisalisenssin hankkiminen. Kisauran aloitus häämötti jo hyvin lähellä.
Kemora 31.5
31.5 se sitten tapahtui Kemorassa. Elämäni ensimmäinen moottoriurheilukisa (ei huomioida paria sisäkartingkisaa kavereiden kesken). Kisaa edeltävissä harjoituksissa kaikki tuntuivat ajavan nopeampaa kuin minä ja siitä sisuuntuneena laitoin kovaksi tavoitteeksi päästä aika-ajoista suoraan A-lähtöön. Aamulla oli vielä warm-up ennen aika-ajoja ja siinä ajoin lupaavasti oman ennätyksen uusilla renkailla. Aika-ajo tuntui kulkevan ihan hyvin ja lopulta yllätys olikin todella suuri kun sijoitukseksi paljastui 8, siis A-lähdössä!!!
Sitten vaan valmistautuminen kisaan ja jännittämään lähtöä. Yllätykseksi huomasin, että kun laitoin kypärän päähän ennen kisaa ja lähdin ajamaan kohti lähtöruudukkoa niin kaikki aikaisempi jännitys oli poissa. Lähtö sujui hyvin ja tuntui, että kaikki muut nukkuivat lähtövaloissa. Nousin muutaman sijan ennen ensimmäistä mutkaa. Pari mutkaa myöhemmin alkoi lähdössä ohittamani nopeammat kuskit mennä ohi, mutta kisaa ajettiin koko ajan. Monien vaiheiden jälkeen (mm. punalippu ja uusintastartti) ensimmäinen kisa oli takana ja virallisissa tuloksissa oma nimi komeili sijalla 7.
Alastaro 19.7
Kauden muutkin jokkiskisat oli tarkoitus ajaa, minkä muilta kiireiltä vaan ehtisi. Seuraavassa kisassa olin Alastarossa viivalla ja pääsin taas suoraan A-lähtöön. Otin varaslähdön ja 20s aikasakon myötä taisin olla tuloksissa lähdön viimeinen. Kisa sinänsä oli tosi hauska ja 3-4 pyörän ryhmässä sijoitukset vaihteli koko kisan ajan. Ilman aikasakkoa sijoitus olisi ollut 15 tai 16 eli sinänä ei mitään merkitystä.
Kemora 1.8
Botniaringin kisa jäi väliin ja seuraavan kerran kisaan suunnattiin taas Kemoralle. Kisaa edeltäneet treenit sujui hyvin kuivassa kelissä. Aika-ajot ajettiin sateessa ja se sekoitti monien ajamisen totaalisesti. Sade ei juurikaan haitannut omaa aika-ajoa ja löysin hyvän rytmin muutaman kierroksen jälkeen. Muut tuntuivat tulevan perä edellä vastaan joka mutkassa ja ohituksia tuli tehtyä milloin sisä- milloin ulkokautta. Hyvin sujunut aika-ajo tyssäsi lopulta karuselliä edeltävässä vasemman mutkan lopussa high-sideriin. Kuskista tuli nopeasti matkustaja ja tipuin ikävästi kyynärpää edellä maahan. Pyörä liukui nätisti asfaltilla ja jäi radan reunaan ilman suurempia vaurioita. Minä itse pompasin nopeasti pystyyn ja lähdin juoksemaan pyörälle. Juostessa oikea olkapää tuntui oudolta ja kokeilin siinä samalla mikä sitä vaivasi. Solisluu oli katkennut rytäkässä ja se siellä vähän törrötti oudosti. Yritin vielä nostaa pyörän pystyyn yhdellä kädellä, mutta sitten vihlaisi sen verran solisluussa, että siirryin radan reunaan seuraamaan toisten ajelua. Aika-ajon tulokset selvisivät kun olin päässyt ambulanssikyydillä takasin varikolle. Oma ajo ei ainoastaan tuntunut hyvältä vaan se oli myös nopeaa ja sijoitus aika-ajoissa oli 2. Kyselin vielä ambulanssissa, että voisivatko piikittää kivun pois ja teipata olkapään seudun ajettavaan kuntoon. Siitä säikähtäneet he päättivät viedä minut suoraan Tampereelle sairaalaan.
Kauden päätös
Kauden viimeiset jokkiskisat olisivat olleet Motoparkissa kuukauden päästä kaadosta, mutta kun röntgenissä ei näkynyt uutta luuta viikkoa ennen kisaa päätin jättää ne väliin. Eihän kautta voinut kuitenkaan päättää kaatumiseen, joten kävin vielä ajamassa syyskuun puolivälissä MP-Tuen kauden viimeisillä ratapäivillä.
2010 Suunnitelmissa oli ajaa täysi kausi jokkista. Aikaisemmin syksyllä myin 600:sen pois ja päätin kokeilla miten 1000:sella ajo sujuisi. 600:ssa ei ollut mitään vikaa ja pyörä toimi ongelmitta, mutta jotenkin pyörä ei vaan täysin sopinut omaan ajotyyliin. Uudeksi pyöräksi löytyi SM-sarjassa nopeaksi opetettu GSX-R 1000 -06. Pyörän ensimmäinen kuski otti SM-pronssia tällä pyörällä -07. Päättelin, että eiköhän potentiaali riitä jokkikseen ja kaupat tehtiin.
Kemora 15.5
Alkukautta leimasi ajotreenin vähäisyys. Takana oli vain pari treenikertaa ennen kauden ensimmäistä kisaa, joka tosin oli harvinaisen aikaisin eli 15.5. Kisa oli Kemoralla ja järjestettiin Rata-SM:n toimesta autokisojen yhteydessä. Tosi hieno tapahtuma ja pääsi seuraileen mielenkiintoisia autokisoja myös. Uudella pyörällä ja vähäisellä treenillä ajoa ei voinut sanoa rennon sujuvaksi millään mittarilla. Onneksi muutkin tuntuivat olevan hieman ruosteessa talven jäljiltä. Aika-ajot oli ja meni nopeuden ollessa n. 0.5s hitaampaa kuin vuotta aiemmin ekassa kisassani. Aika-ajojen tulos kuitenkin kohtuullinen 8.
Kisassa lähtö onnistui hyvin ja eka kurvissa olin sijalla 4. Muutama nopeampi tuli alkukierroksilla ohi, mutta pari kaatoa edessäni piti lopullisen sijoituksen maalissa neljäntenä. Tuloksellisesti hieno kauden avaus, vaikka oma ajo tuntui todella kankealta ja kädet olivat aivan puuduksissa kuuden kierroksen jälkeen.
Botniaring 22.5
Toinen kisa oli Jurvan Botniaringillä SM-kisojen yhteydessä. Olin ajanut kyseisellä radalla vain puolitoista päivää kesällä -09, joten ei kovin luottavaisin mielin kisan suhteen. Tulin kisapaikalle perjantaina ja pääsin ajamaan kaksi 20 minuutin harjoitusta. Kemoran jälkeen Botnian pomput tuntui melko pahoilta lähes vieraalla radalla. Lauantaina oli onneksi kaksi aika-ajosessiota, jotka otin harjoituksen kannalta kierroksia keräten. Aika-ajoissa paransin edelliskesän omaa ennätystä 2s ja lopulta se riitti lähtöruudukossa paikalle 7.
Kisassa otin kohtuullisen lähdön ja ekalla kierroksella pitkänsuoran päässä olin Rantasen perässä jokkiskuskeista toisena (edellä oli myös Kesseli BoTT-luokasta). Nopeasti alkoivat aika-ajoissa minua nopeammat hakemaan ohitusta ja näillä ohittajilla oli yksi yhteinen piirre. Kolme minut ohittanutta kuskia kaatui edestäni kahden seuraavan mutkan aikana ohituksen jälkeen. Ilmeisesti Suzukin painostus oli liikaa. Kaksi muuta jotka menivät ohi pysyivät pystyssäkin ja maaliin ajoin neljäntenä hurjalla 6:n sadaosan erolla seuraavaan. Olin jo pakkailemassa kamoja autoon, kun tuli tieto, että Aaltonen oli saanut aikasakon ohituksesta keltaisella lipulla. Aikasakon ansiosta oma sijoitus parani pykälällä ja rr-uran ensimmäinen palkintopallisijoitus tuli vähän takaoven kautta.
Rata-ajokoulu Botniaring 1-2.6
Olin aikaisemmin talvella ilmottautunut MP-Tuen järjestämään kaksipäiväiseen rata-ajokouluun. Se pidettiin kesäkuun alussa Botnialla ja kouluttajina olivat Suomen kärkipään kuljettajia ja mekaanikko. Koulutuksen aikana tuli paljon uutta hyödyllistä oppia ja ymmärrystä rata-ajamisesta. Tämän kahden päivän tiiviin koulutuksen opeista riitti omaksumista koko kesäksi. Voin ehdottomasti suositella vastaavaa koulutusta rata-ajosta kiinnostuneille!
Alastaro 20.6
Kolmas kisa ajettin minulle tutummalla Alastaron radalla Scandinaavian Openien yhteydessä. Joko ratakoulun ansiosta tai muuten vaan ajan ollessa kypsä kisaa edeltäneenä perjantaina viimeisen harjoitusten muutaman viimeisen kierroksen aikana tuli todella monta ahaa-elämystä miten ajosta tulee nopeampaa. Olin jo aikaisemmin hieman turhautunut kun kierrosajat Alastarolla eivät olleet kehittyneet juurikaan yli vuoteen. Uudet ajolinjat ja niksit mielessä aika-ajoihin ja oma ennätys parani n. 2s. Lähtöruuduksi tuli 4 (Kesseli oli taas BoTT-laitteella edessä eli olin omassa luokassa 3.). Hyvillä mielin kisaan ja lähtö onnistui taas mallikkaasti. Ensimmäiseen mutkaan ampaisin kärkipaikalla ja Kesselikin tuli ohi vasta muutaman mutkan jälkeen. Sain vedettyä pari-kolme sekuntia kaulaa toisena ajaneeseen Aaltoseen, mutta sitten radalla tapahtui ikävä kaatuminen, jossa kuljettaja jäi vielä takaa tuleen kilpailijan yliajamaksi. Punalippu ja puolen tunnin tauko uuteen starttiin. Nopeasti varikolle ja rengaslämppärit kiinni odottamaan uutta lähtöä.
Uusintalähtö onnistui edellisen tavoin hyvin ja lähdöstä suoraan kärkeen. Kesselikin pysyi tällä kertaa takana jopa puoli kierrosta. Kärkeen ja karkuun taktiikka ei toiminut, kun en onnistunut jättämään toisena hiillostavaa Aaltosta. Muutama kierros ennen kisan loppua tein pienen virheen kolmosmutkan avauksessa ja sen seurauksena meni myös nopea oikea liian hiljaa ja Aaltonen pääsi kuittaamaan ohi Palmasin jarrussa. Loppukierroksilla en enää päässyt kunnolla Aaltosen kantaan ja maalissa olin toinen. Tällä kertaa olin sijoitukseen todella tyytyväinen, kun se tuli puhtaasti omalla ajolla eikä toisten kaatumisten takia. Oma aika-ajossa ajamani kierrosaikaennätys parani kisassa vielä sekunnilla, joten kehitykseen täytyy olla tyytyväinen.
Alastaro 18.7
Neljäs kisa oli taas Alastarolla ja tällä kertaa MP-Tuen järjestämänä. Aurinkoisessa kelissä päästiin ajamaan treeniä pari päivää kisaviikolla. Treenit sujuivat mukavasti samaa vauhtia ajaessa kuin edellisessä kisassa mentiin parhaimmillaan. Hyvillä mielin aika-ajoihin ja rennolla ajolla sain parannettua omaa ennätystä taas sekunnilla. En ollut kuitenkaan ainoa omaa ajoa parantanut ja sijoitus Rantasen ja Aaltosen jälkeen kolmas.
Hyvältä paikalta jälleen kisaan. Kohtuullisen hyvä lähtö, mutta Rantanen pysyi keulilla ja minä seurasin toisena. Aaltonen pääsi livahtamaan taas minun ohitse ja oma ajorytmi ei ollut ihan paras mahdollinen kisan ensimmäisillä kierroksilla. Jäin kärkikaksikolle muutaman sekunnin viiden ensimmäisen kierroksen aikana. Tässä kisassa minulla oli ensimmäistä kertaa kaveri näyttötaulun kanssa radan reunalla, josta pystyin seuraamaan sijoitustani ja kuinka lähellä takana tulevat olivat. Lopulta juurikin näyttötaululla ja sen infolla oli suuri merkitys, että sain kunnon ajohurmion päälle. Kun jäin hieman kärkikaksikolle kisan alussa, niin ajattelin rauhoittaa omaa ajoa hieman, mutta näyttötaululla näkyi kokoajan että takana tuleva oli alle sekunnin päässä minusta. Muutaman kierroksen seurasin tilannetta, kunnes ajattelin, että: "On se perkele kumma jos ei eroa ala syntymään". Aloin lisäämään omaa vauhtia tasaisesti joka paikassa ja eroakin alkoi vihdoin syntymään. Oli hieno tunne, kun nopean vasemman avauksessa huomasin tulevan sladissa ulos kurvista loppukisan ajan. Se pieni pyörää kääntävä sladi oli tarpeen, sillä muuten linja olisi mennyt leveäksi. Ensimmäistä kertaa oikeasti tunsin ajavani lujaa. Vauhdin parannus oli sitä luokkaa, että n. viiden kierroksen jälkeen olin saanut alussa karkuun menneen Rantasen ja Aaltosen kiinni. Ajamisen varmuus ei vielä uudella kovemmalla vauhdilla riittänyt ihan loppuun asti. Tuli tehtyä pari ajovirhettä ja kärkikaksikko pääsi taas parin sekunnin turvin karkuun. Siinä vaiheessa päätin varmistella loppukisan ja varmistaa kolmas sija.
Jotain kisan vauhdista kertoo se, että neljä kuskia ajoin vanhan jokkisrataennätyksen alle. Rataennätys taisi olla minullakin kierroksen verran hallussa, kunnes se lopulta jäi Aaltoselle. Oma ennätys parani kisan aikana 0,7s ja on nyt 1.23,334.
Kemora 1.8
Viides kisa ja kauden toinen kisa Kemorassa. Kun kaksi kisaa kaudesta oli ajamatta alkoi tuntumaan, että ensimmäinen voittokin olisi hyvällä ajolla mahdollista, mutta mahdollisuudet sen saavuttamiseen tällä kaudella alkoivat olemaan vähissä. Aika-ajon alussa juutuin ruuhkaan, eikä puhdasta ajorakoa hyvään kierrokseen löytynyt. Ajelin reilut 5 kierrosta ruuhkassa tuskaillen, kunnes radalle tuli keltainen lippu. Keltaisella lipulla kaikki menivät varikolle, mutta minä päätin jäädä radalle. Rata oli tyhjä ja onneksi keltaiset liput poistui alle kierroksen ajelulla, joten nyt oli sauma ajaa pari puhdasta kierrosta yksin. Hirveällä yliyrityksellä ja puristuksella sain ajettua sen mitä ajettavissa oli.
Tuli vielä aika-ajon lopussa hyvä muistutus amatöörille, että ajaminen pitää lopettaa vasta varikolla ei yhtään aikaisemmin. Ajoin nopean kierroksen loppuun ja päätin rauhassa jäähdytellä viimeisen kierroksen. Ajatuksissa lopetin jo ajamisen maaliviivalla ja nostin heti selän suoraksi. Siinä sitten "kruisailin" kohti radan ensimmäistä mutkaa, mutta vauhtia oli vielä kohtuu paljon ja eihän pyörä mihinkään kääntynyt siinä ajoasennossa. Pieni epätoivo iski keskellä kurvia, kun tajusin ettei mitään mahdollisuutta kääntyä radan puitteissa. Nopeasti pyörä pystyyn ja suunta hietikolle. Hietikolta selvisin pystyssä nurmikon kautta takaisin radalle ja lopulta varikolle. Tuloksia ihmettelemään ja lopulta paalupaikka jäi 4:n sadaosan päähän.
Vaikka Suzukin kytkin ei ole maailman helpoin nopeissa paikaltaanlähdöissä, niin lähdöt ovat olleet selkeästi yksi minun vahvuus tällä kaudella. Kisassa perushyvä lähtö valoista ja olin toisena ekan mutkan jälkeen. Kolmannessa mutkassa alkoikin sitten tulemaan ylimääräistä ohjelmaa. Rantanen oli kärjessä ja jätti hieman leveällä linjalla sisäkurvin auki. Päätin heti yrittää hyödyntää tilanteen ja kiilasin sisäpuolelle. Rantanen leikkasi kuitenkin suoraan minun eteen ja jouduin löysäämään kaasun ettei törmätä. Pyörien väliin jäi Hesarin verran tilaa, mutta siitä selvittiin. Minulla tilanne jatkui kuitenkin, kun kaasun löysäämisen jälkeen avasin kaasua liian reippaasti, niin takarengas lähti kunnon sladiin. Pieni high-sider heitti minut puolittaiseen käsiseisontaan, mutta selvisin onneksi vain säikähdyksellä. Keräilin ajatukset nopeasti kasaan ja jatkoin ajoa pitäen muut takana.
En tiedä johtuiko edellisestä sladista ja sen aiheuttamasta renkaan kuumenemisesta vai liian kovasta takarengasseoksesta (Pirellin SC2), mutta rengas luisti jokaisessa avauksessa tästä eteenpäin. Pari kierrosta sain luisteltua kakkosena, mutta lopulta Aaltonen pääsi ohi. Rantanen ja Aaltonen saivat minuun pari sekuntia kaulaa ennen kuin punalippu tuli pahaan paikkaan kaatuneen pyörän takia. Kierroksia oli jo ajettu sen verran, että lopputulokseen laskettaisiin molempien lähtöjen ajat yhteen.
Tauon aikana säädin takajousen esijännitystä löysemmäksi paremman pidon toivossa. Uusi lähtö ruudusta kolme sujui rutiinilla. Eka mutkassa pidin sijoitukseni ja pitkän suoran päässä nousin kakkoseksi Rantasen kantaan. Takarenkaassa oli selkeästi parempi pito tällä kertaa. Säätö toimi tai sitten sain muuten pidettyä luistot kurissa. Jossain vaiheessa Rantanen ajoi ennen karusellia olevan vasemman hieman leveäksi ja pääsin sisäkautta puikahtamaan keulille. Pari kierrosta ajoin keulassa, mutta en saanut tehtyä yhtään eroa. Rantanen ohitti minut muutama kierros ennen maalia kolmosmutkassa. Lopputuloksen kannalta sillä ei olisi ollut merkitystä, koska hänellä oli jo ekalähdöstä reilu 2 sekuntia etumatkaa minuun nähden. Viimeisellä kierroksella toiseksi viimeisessä kurvissa Aaltonen ajoi väkisin sisäkurviin minun sisäpuolelle ja kiilasi minut melkein ulos radalta. Aaltosellakin oli ekalähdöstä reilu 2 sekuntia etumatkaa minuun nähden, joten ohituksella ei ollut mitään merkitystä kisan lopputulokseen. Olin jokatapauksessa yhteenlasketuissa tuloksissa kolmas, kun erot olivat näin pienet.
Alastaro 19.9
Ennen kauden päätöskisaa sääennustuksia tuli seurattua tavallistakin tarkemmin. Jo viikkoa ennen kisaa kaikki ennusteet näyttivät kosteita olosuhteita koko viikonlopun ajaksi. Koko kesä oli saatu ajaa kuumissa ja kuivissa olosuhteissa, joten tuli kiire hankkia pari sarjaa uusia sateisia treenin ja kisan varalle. Olin ajanut sateella edellisen kerran toukokuun alussa muutaman setin verran. Sade ei sinänsä huolettanut, kunhan vaan pääsisin ajamaan treenia sateella. Perjantaina ja lauantaina treeneissä sadetta ja kuivaa oli vuorotellen eikä oikein päässyt ajamaan kummallakaan kelillä kunnollista treeniä. Panostin kaiken treenin kosteisiin olosuhteisiin ja yritin päästä radalle aina kun se oli märkä. Vauhdista oli vaikea sanoa yhtään mitään, mutta jonkinlainen tuntuma alkoi löytymään. Pari kertaa kaatuminenkin oli todella lähellä. Ensimmäinen tilanne sattui kolmosmutkassa, kun avauksessa takarengas luistoon ja high-sider vatkaus heitti jalat tapeilta. Toinen tilanne sattui nopeassa oikeassa, kun taitoin mutkaan sisään noin metrin normaalin ajolinjan vierestä. Keskellä mutkaa takarengas lähti täysin varoittamatta luistoon. Onnistuin pitämään pyörän pystyssä, mutta suunta oli siinä vaiheessa suoraan ulos radalta. Krossailin hietikolla hetken ennen kuin pääsin takaisin radalla vähän ennen Palmasia ja päätin, että nyt riittää treenaminen.
Aika-ajojen alussa rata oli märkä, mutta vettä ei enää satanut. En kiirehtinyt radalle, koska se näytti kuivuvan hiljalleen aika-ajojen edetessä. Menin lopulta radalle ja ajoin muutaman nopean kierroksen. Tulin välillä ratavarikolle tarkistamaan sen hetken sijoituksen (olin noin viides). Päätin vielä yrittää kerran nopeaa aikaa, kun rata parani kokoajan ja pieni kuiva ura tuli esiin. Odotin, että aika-ajoa oli jäljellä 4 minuuttia ja lähdin takaisin radalle. Ajoin kolme nopeaa kierrosta ja sain parannettua lähtöpaikan ruutuun kaksi. Oli hauska huomata kuinka paljon sadekeli vaikutti aika-ajotuloksiin. Tuli aivan uusia nimiä kärkipäähän ja moni kuivalla nopea kuljettaja ei sateella onnistunutkaan.
Kisalähtöä edeltävän lämmittelykierroksen ajoin parin kaverin perässä. Näkyvyys oli todella huono toisen perässä ajaessa. Siinä vaiheessa päätin, että kärkeen on päästävä heti lähdöstä, ettei tarvi toisten vesisuihkuissa ajaa. Lähdön otin normaaliin tapaan ja onnistuin kurvaamaan ensimmäisenä lähtösuoran jälkeiseen mutkaan. Yritin ajaa samalla rauhallisella tyylillä jota olin treenannutkin. Ajo jopa tuntui monissa paikoissa hitaalta, mutta yritin välttää turhia riskejä. Noin viidennen kierroksen kohdalla toisena ajanut Räisänen yritti ohitusta kakkosmutkan jälkeen ja onnistuikin menemään hetkeksi edelle. Heti kolmosmutkassa hänellä meni kuitenkin linja leveäksi ja pääsin omalla linjalla sisäkautta takaisin kärkeen. Tämä jälkeen aloin nostamaan omaa vauhtia eikä uusia ohitusyrityksiä enää tullut. Maalissa pääsin tuulettamaan uran ensimmäistä voittoa lopulta n. 8 sekunnin erolla Räisäseen.
