...siis ensimetrit minulle. Onhan tuolla pyörällä jo pari kuskia ehtinyt rataa kiertämään aiemmin.
1.5 Vapunpäivä Alastaro
Kesäharrastus meinasi saada pahan kolauksen jo ennen kuin edes radalle ehti, kun puoli tuntia ennen moottoripyörien vapaan ajovuoron alkua taivaalta alkoi tulla lumihiutaleita. Keli oli viileä, mutta onneksi jäi vähälumiseksi. Talven ja seitsemän kuukauden ajotauon jäljiltä intoa piukeana ajamaan heti kun rata avattiin pyörille. Heti alkuun sama shokkireaktio kuin joka kevät kun pyörän päällä hyppää ensimmäistä kertaa. Pitkän tauon jälkeen tuntui kuin ei olisi ikinä ennen moottoripyörällä ajanut. Ajo oli hidasta köröttelyä ja pyöräkin tuntui valtavan tehokkaalta ja meni eturengas ilmassa puolet suorista vaikka kaasua ei edes uskaltanut avata kunnolla. 5-6 kierrosta ajoa ja ranteet oli turhasta jännityksestä puuduksissa. Varikolla ihmettelin kun oikean jalan kengän kärki oli öljyssä. Pikainen tarkistus ja kyllä, öljyä oli vuotanut jostain ulos. Sen verran oli sotkenut moottorinkylkeä ja alaosaa, ettei heti löytynyt ilmeistä syytä. Pulttien momenttien tarkastus ja pieni ajolenkki varikon ympäri, jotta näki oliko mitään vaikutusta. Vuotoa oli edelleen ja näytti tulevan kannen välistä. Ajot olikin sitten siinä eli kamat kasaan ja takaisin kotia kohti.
Lopulta öljyvuodon syyksi paljastuikin onneksi vain vuotanut venttiilikopantiiviste. Ilmeisesti oli jotain roskaa mennyt tiivisteen väliin kun talvella oli pois paikoiltaan. Varalta uusi tiiviste paikoilleen ja homma oli sitä myöten kunnossa. Olisi pitänyt opiskella tarkemmin Kawan sielunelämään etukäteen, jotta olisin huomannut, että tulpanreiästä tulee nesteenpoistoreikä juuri kannen alareunaan, joka sai näyttämään että vuoto tulisi kannen välistä. Onneksi selvisi paljon pienemmällä huollolla tällä kertaa, kun alkuun vaikutti. Pyörän myyjä hoiti huollon "takuuna" kuntoon hienosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti